Month: helmikuu 2016

Sanasi puhuvat sinulle

Vietin ensimmäiset 29 vuotta elämästäni hokemalla sekä muille että itselleni, etten ole herkkä. Kun sitten lopulta paljastui, että olen itse asiassa hyvinkin herkkä, oli se minulle pieni järkytys.

Olen huomannut, että ääneen lausutuilla sanoilla on usein asiaa puhujalle itselleen. Näitä lauseita ja sanoja tuntuu olevan kolmea eri ryhmää. Ensimmäinen ryhmä on toistot. Olen havainnut, että monesti tiuhaan toistetuiden lauseiden todellinen viesti on päinvastainen kuin niiden sisältö. Minä rakastan työtäni. Viihdyn itsekseni todella hyvin. On ihan ok olla homo. Niin, onko? Usein ihminen yrittää toistojen avulla vakuuttaa itsensä jostain, jonka sisimmässään kokee epämukavaksi tai tietää valheeksi.

Toinen ryhmä on möläytykset: kun tulee sanoneeksi jotain, eikä itsekään ymmärrä, miksi niin sanoi tai mistä koko lause edes tuli. Möläytykset, kuten mitkä tahansa muutkin lauseet, voivat olla positiivisia tai negatiivisia, ilkeitä tai kauniita. Ne vain yhtäkkiä pullahtavat ulos. Toistojen sijaan ne ovat suoria ja rehellisiä.

Ensimmäisessä intuitiivisessa energiahoidossani hoitaja kysyi minulta, koenko, että sielulla voisi olla monta elämää. Vastasin siihen hämmentävän napakasti ja varmasti, että aivan varmasti on. Todellisuudessa en edes tiennyt, mitä ajattelin koko asiasta. Lisäksi en yleensä vastaa minulta kysyttyihin mielipideasioihin suoraan ja ehdottomasti. Varmasti ei kuuluu sanavarastooni. Ehkä on sen sijaan ilmaisuni raivostuttava kestosuosikki, ja konditionaali lauseitteni nolostuttavaa arkipäivää. Möläytykseni oli kuitenkin pari vuotta minua edellä. Nykyään koen yhden ainoan elämän, jos ei nyt lähes mahdottomana, niin ainakin hyvin lannistavana ja epäloogisena vaihtoehtona.

Kolmas ryhmä on sanavalinnat. Jokaisella sanalla on ainutlaatuinen merkityksensä, ja ihmisellä näyttää olevan luontainen ja tiedostamaton taipumus käyttää niitä sanoja, jotka ilmaisevat rehellisimmin hänen tuntemuksiaan. Kun kuuntelet käyttämiäsi sanoja, et voi välttyä huomaamasta, mitä pohjimmiltasi ajattelet ja tunnet. Se vaatii rohkeutta. Kahvipöydässä kysytty otatko vielä on aivan eri lause kuin haluatko lisää. Ensimmäisen lauseen kohdalla käsi on jo viemässä marjapiirakkaa takaisin jääkaappiin, kun toisessa se on tarjoamassa uutta palasta. Mikä tärkeintä, kuuntele, millä sanoilla puhut itsestäsi. Kuuntele suuri linjoja, lauseita ja sanayhdistelmiä, ja kuuntele yksittäisten sanavalintojen vivahteita. Ne muuttuvat kausien, päivien ja olotilan mukaan.

Tämän ryhmän alalajiksi voisi liittää vielä ääritilanteen, jossa ihminen ei pysty ilmaisemaan asiaa vaan suu jähmettyy siinä kohtaa lausetta, johon sana kuuluisi. Vaihtoehtoisesti koko lause nielaistaan, ja pahimmillaan koko aihe. Jos kohtaat näitä, kuule hälytyssireenit. Hiljaisuus huutaa.

Kun tähtiin kirjoitettu rakkaus hajoaa

Olen muuttanut. Olen seitsemän päivän sisällä kerännyt tavarani, kirjani ja vaatteeni ja ajellut edestakaisin entisen ja uuden kodin välillä mieli murskana ja sydän haavoilla. Viimeinen puoli vuotta on ollut elämäni vaikein jakso.

Olemme muuttaneet erilleen, minä ja rakkaani, jonka kanssa olin varma, että vietän koko loppuelämäni. Meidän rakkautemme oli kauneinta ja pysyvintä, mitä elämässäni ajattelin olevan. Jopa meidän Belgiassa syntynyt alkumme oli ihmeellinen. Rakastumisen hetki oli niin yltiöpäisen romanttinen, että se olisi elokuvaan liian kliseinen: Kaatosade piiskasi puita ja maata, ja me kaksi kyhjötimme likomärkinä penkillä, lähekkäin ja sydän henkeä haukkoen. Edessämme sadevesi ryöppysi katoksen reunalta kuin vesiputous – ja jossain taustalla lauloi Edith Piaf. (Kyllä, Edith Piafin musiikki todella soi taustalla.)

Olen aina ajatellut, että meidän rakkautemme on tähtiin kirjoitettu. Olen kokenut sen niin syväksi ja vahvaksi, niin ainutlaatuiseksi ja pysyväksi, etten ole koskaan edes epäillyt, ettemmekö vielä vanhuksinakin kulkisi käsi kädessä. Hän on ollut ainoa ihminen, jonka kanssa olen voinut olla täysin oma itseni, kahta viimeistä vuotta lukuun ottamatta.

Nyt yhtäkkiä olemme muuttuneet, molemmat ja eri suuntiin, ja vääntyilyn seurauksena rakkaus on hajonnut. Se on palasina ja ihmeissään, aivan kuten mekin. Olemme kalpeita pettymyksestä. Miten jotain niin kaunista ja syvää voi hajota?

Uskon yhä, että meidät on kirjoitettu tähtiin. Olemme kokeneet yhdessä niin vahvasti ja niin paljon. Mutta voihan olla, että tähdet tiesivät myös hajoamisesta. Ehkä tämä on viimeinen lahja, jonka toisillemme annamme, ja se kaikista suurin. Se vahvistaa. Ja se tuntuu pahalta.

 

Viisas sydän ei ole pelkkä kielikuva

Kun aloin perehtyä intuitioon ja henkisyyteen, luin kirjaa, jossa kysyttiin lukijalta, missä kohtaa kehoa sielu sijaitsee. Ajattelin automaattisesti: mielessä. Kirjoittaja jatkoi, että moni vastaa sydämessä, sillä ihmisillä on intuitiivinen käsitys sydämen ja sielun yhteydestä. Olin noloissani. Sydämessähän se tietysti asuu. Eikä mieli ole edes kehonosa.

Olen aina tykännyt ajatella, pohtia ja haaveilla, ja jään helposti kiinni mieleni koukeroihin. Se sijaan kehollisuus ja kehossa oleminen on ollut minulle haasteellista. Toisaalta olen aina tiennyt, että keho on mieltä viisaampi. Tämä ristiveto kehollisuuden haasteellisuuden sekä kehon viisauden välillä on pitänyt minua otteessaan ja saanut minut jatkamaan kehon ja mielen yhteyksien tutkimista. Tämänkin blogin omistan kehollisuudelle.

Mutta palataanpa asian ytimeen: sydämeen. Sydämen viisaudelle näyttää löytyvän konkreettinen pohja. Jutta Saanila kutsuu sydäntä ihmiskehon pikkuaivoiksi kiehtovassa kirjassaan Kehon viisaus. Opi kuuntelemaan itseäsi (Minerva 2014). Sydämen on havaittu prosessoivan tietoa, ja sydämen äly toimii monissa tilanteissa aivoista itsenäisesti ja välillä jopa ennen kuin tieto saavuttaa aivot. Saanila (2014, 29) kirjoittaa:

”Sydämessä tapahtuva prosessi on paljon nopeampi kuin tietoinen mieli. Se ohittaa tietoisen ajattelun. Sydämen elektromagneettinen kenttä on noin 60 kertaa suurempi kuin aivojen, ja se ulottuu kehon joka soluun. Sydämen magneettikenttä on noin 5 000 kertaa aivojen magneettikenttää vahvempi, ja se pystytään tunnistamaan useiden metrien etäisyydeltä kehosta magnetometrillä. Tällä magneettikentällä sydämeltään koherentissa tilassa oleva ihminen voi rauhoittaa muutaman ympärillään olevan ihmisen tai eläimen vain olemassa läsnä.”

Sydän on sekä älykäs että voimakas. Kuunnellaan sitä, ja pidetään siitä huolta.

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén